SYL kulkee voitosta voittoon

Muistan tyytyväisenä hämmästelleeni SYL:n liittokokouksessa 2007, kuinka useissa puheenvuoroissa arvosteltiin ylioppilasliikettä jähmettymisestä kaikkea vastustavaksi ei-liikkeeksi. Oli tuntu, että opiskelijat todella halusivat olla mukana kehittämässä jotain uutta, eivätkä pelkästään puolustamassa vainoharhaisesti vanhoja konsepteja. Ilokseni voin nyt huomata, että tuosta liittarista on oppi todellakin mennyt perille.

Suomalainen ylioppilasliike osoitti nimittäin olevansa jälleen yhteiskuntamme dynaamisin ja muutoshaluisin yhteiskunnallinen voima vaatiessaan parin tuhannen mielenosoittajan marssilla rohkeasti ”kyllä maksuttomalle koulutukselle”. Siinä missä aiemmin olisi negatiivisesti vastustettu maksullisuutta, oli tällä kertaa todellakin käytetty niitä molempia aivopuoliskoja.

Koko kampanjahan sai alkunsa hallituksen ohjelmassaan sopimasta kokeilusta, jolla korkeakouluille annettiin mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Tuon linjauksen jälkeen ovat opiskelija-aktiivit pomppineet kuin cityjänikset joka kerta kun joku sanoo sanan maksullinen. Seuraavassa hallitusohjelmassa kun on kuulemma väistämättä mukana lukukausimaksut myös suomalaisopiskelijoille. Opiskelijaliikkeen dynaamisuutta ja innovaatiokykyä osoittaa sekin, että tällaista väitetään silmät kirkkaina siitä huolimatta, että yksikään puolue ei ole lukukausimaksuja ilmoittanut ajavansa.

No, pitäähän sen opiskelijajärjestön jostakin oikeutuksensa ammentaa. Kun ei sitä tule ainakaan opiskelijoiden todellisiin ongelmiin puuttumisesta. Opintotukiministeri Stefan Wallin pyysi viime vuonna opiskelijajärjestöiltä ehdotusta uudeksi opintotukimalliksi. Muutoshaluinen yo-liike toimitti vastauksena tukun tasokorotusvaatimuksia, mutta ei minkäänlaista reformiehdotusta. Olivat varmaan täysin työllistettyjä tuon eilisen mielenosoituksen kanssa jo silloin.

Vaan väistämättä käy kyllä sääliksi köyhiä opiskelijaparkoja, jotka joutuvat tulemaan pääkaupunkiin asti vastustamaan ilkeiden poliitikkojen pyrkimyksiä kaapata heidän vähäisetkin säästönsä. Onneksi ylioppilaskunnat olivat kuitanneet ison osan bussikuljetuksista aiheutuneista kustannuksista. Se vaan johtaa puolestaan ylioppilaskuntien kassavajeeseen. Bussit eivät ole halpoja, johtoporsaiden saunakaljoista puhumattakaan.

Mutta ei hätää – voidaanhan aina korottaa ylioppilaskuntien jäsenmaksuja! Kaikkien yliopisto-opiskelijoiden kun on pakko kuulua oman oppilaitoksensa ylioppilaskuntaan ja jos ei joka syksy jäsenmaksu viuhahda valon nopeudella ylioppilaskunnan tilille, on aivan turha mennä luennoillekaan. Opintopisteitä kun ei tuolloin pysty suorittamaan ollenkaan.

Eläköön maksuton koulutus!

T. Juha

P.S.  Eilinen mielenosoitus oli uljasta jatkoa SYL:n viime vuoden suurimmalle urotyölle, jolloin he melkein harkitsivat oman hallituksensa kaatamista kesken vuoden. Nyt on kuulemma mielenosoituskonseptista innostuttu kuitenkin niin paljon, että ensivuodeksi suunnitellaan jo uskaliaasti yleistä äänioikeutta puolustavaa mielenosoitusta.