Ajatuksia ajankohtaisesta

Reilu korotus

Reilu korotus

Hallitusneuvottelujen vielä madellessa eteenpäin on hyvä ottaa pohdintaan seuraavan hallituksen keskeisimpiä asiakokonaisuuksia. Yksi SDP.n ennen viime vaaleja ilmoittamista kynnyskysymyksistä oli eläkeiän noston torjuminen. Toisin sanoen SDP ei puheenjohtajansa Jutta Urpilaisen mukaan lähde mukaan hallitukseen, joka nostaisi vanhuuseläkkeen alarajaa. Demarit pyrkivät sen sijaan nostamaan eläkkeellesiirtymisikää työhyvinvointia parantamalla.

 

Vaikka työhyvinvointia kiistämättä voi ja tulee parantaa, eivät demarit vanhuuseläkkeen ikärajan nostossaan ole tavallisen työntekijän asialla. Eläkkeelle siirtymisestä koskevassa julkisessa keskustelussa kun on lähes vaiettu niin sanotun elinaikakertoimen olemassaolosta. Kyse on menetelmästä, jolla pyritään (näkökulmasta riippuen) kannustamaan tai pakottamaan ihmisiä jatkamaan töissä vielä vanhuuseläkkeen ikävuoden alarajan jälkeenkin.

 

Käytännössä elinikäkerroin toimii niin, että kulloinkin 62 vuotta täyttävälle ikäluokalle määritellään ikäluokan laskennallisen jäljellä olevan elinajan perusteella heidän eläkettään leikkaava kerroin. Mikäli henkilö haluaa saada täyden eläkkeen, on hänen jatkettava töissä tietty määrä kuukausia, jotka samoin määritellään jokaiselle ikäluokalle erikseen. Tätä järjestelmää sovellettiin ensimmäiseksi vuonna 1948 syntyneiden ikäluokalle, mikä tarkoittaa sitä, että ensimmäiset vahvistetut elinikäkertoimet lätkäistiin pöytään viime vuonna. Vuonna 1948 syntyneiden kerroin on 0,99170, eli mikäli he jäävät eläkkeelle heti 63 vuotta täytettyään, leikataan heidän eläkkeitään 0,83 prosenttia.

 

Nämä luvut kuulostavat vielä pieniltä, mutta ennusteiden mukaan kertoimet tulevat nousemaan vauhdilla seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Telan laskelmien mukaan vuonna 1968 syntyneet joutuvat näillä näkymin työskentelemään puolitoista vuotta ylimääräistä tai tyytymään 12 prosentilla leikattuun eläkkeeseen. Vuonna 1978 syntyneille vastaavat luvut ovat kaksi vuotta tai 15 prosenttia.

 

Itse vuonna 1981 syntyneenä joudun siis työskentelemään (täyden eläkkeen saadakseni) ainakin 65-vuotiaaksi. Tämä on sinällään ihan reilua, koska tulen todennäköisesti myös nauttimaan eläkevuosista huomattavasti pidempään kuin nyt eläkkeelle siirtyvät. Haluan tehdä oman osani sen puolesta, että eläkkeitä on varaa maksaa vielä mahdollisille lastenlastenlastenlapsillenikin.

 

Mikä tässä elinikäkerroinjärjestelmässä minua kuitenkin nyppii, on se, että se perustuu mukavapauteen. Jokaisella eläkeiän saavuttaneella työntekijällä on vapaus valita, työskenteleekö pidempään vai ottaako eläkkeensä leikattuna. Mutta mitä jos ei ole käytännössä mahdollisuutta valita? Mitä jos olet 63-vuotiaana niin huonossa kunnossa, että et voi jatkaa työelämässä? Olet tällöin saavuttanut virallisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta silti sinua rangaistaan eläkkeelle siirtymisestä! Omalle ikäluokalleni tämä leikkaus olisi jo viidennes eläkkeestä. Melko tylyä.

 

Paljon reilumpaa olisi vaikka nostaa varsinaista vanhuuseläkkeen ikärajaa tuon elinaikakertoimen verran. Ainakin peli olisi silloin selvä. Tämä nykyinen systeemi antaa vain tunteen siitä, että ihmiset laitetaan valitsemaan oma rangaistuksensa. Että saisiko olla keppiä vai piiskaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

30 vuoden päästä tietokoneilla on miljardeja kertoja enemmän laskentatehoa kuin nykyään (Mooren laki). Informaatioteknologian kehitys yhdistettynä nanoteknologian kehitykseen johtaa elintasoon, jota emme tällä hetkellä edes ymmärrä. Ihan turhaan stressaat eläkeestäsi, Juha.

Minusta teknologian kehityksen vuoksi voisimme maksaa suurempia eläkkeitä nykyisille eläkeläisille. Pieneläkeläisiä nöyryytetään ruokajonoissa jonottamisella jne. Taittuva indeksi korjaukseen, ja vielä pieneläkeläisille vähän päälle.

Käyttäjän juhaisoaho kuva

Ja se uusi informaatioteknologia maksaa enemmän kuin vanha. Puhumattakaan jostakin nanoteknologiaa hyödyntävistä hoidoista. Yhteiskunnat vaurastuvat, mutta uudet saatavilla olevat hoidot myös kasvattavat menopuolta.

Valitettavasti politiikkaa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Eikä maksa enempää. Verrataan juuri paljonko bittejä saadaan per 1000 dollaria. 10 vuotta sitten nykyinen iPhone olisi maksanut kymmeniä tuhansia dollareita. Nykyiset halvimmat älypuhelimet ovat jo yhtä halpoja kuin puhtaat tekstiviestikännykät 10 vuotta sitten.

Suosittelen tutustumaan Ray Kurzweilin tutkimuksiin kyseisen tieteen saralta. YouTubesta löytyy herralta esitelmiäkin.

Käyttäjän Kansine kuva

Tämähän on mutu-tuntumaa, mutta en kyllä usko Torbjörnin maalailemaan utopiaan (vai olisiko se dystopia jos joutuisi elämään sairaan kauan?). Vaikuttaa siltä, että aina kun keksitään uusia "terveyttä edistäviä" juttuja, ilmenee toisaalta myös ihan uudenlaisia terveyshaittoja. Esim jos kaikki tehdään naurettavan "epärasittavaksi" teknologialla, ihmisten fyysinen kunto yksinkertaisesti laskee.
Siis kaipa keskimääräinen elinikä voi vielä muutamalla vuodella nousta, mutta veikkaan vahvasti, että rajansa silläkin.

Käyttäjän Kansine kuva

No huhhuh, onpa taas yksi kiero systeemi jolla saadaan asiat näyttämään pintapuolisesti nätimmiltä! :O Mielestäni eläkeiän nostamisessa ei ole järkeä, mutta tuo elinikäkerroin-kieroilu kuulostaa kieltämättä sitäkin puistattavammalta!

Käyttäjän juhaisoaho kuva

Nuorempien ikäluokkien kannalta ei eläkeiän nostamiseen olekaan tarpeellista, koska tuo elinaikakerroin menee meidän kohdalla parin vuoden korotusta pidemmälle. Sen sijaan (nopea) korotus tasaisi tätä sukupolvien välistä painolastia. Nyt nuoremmat ja pienemmät ikäluokat joutuvat kantamaan suuremman taakan eläkkeiden maksamiseksi.

Eivätkä kanna. Nuoremmat ikäpolvet pääsevät nauttimaan teknologian kehityksestä aivan eri mittakaavassa kuin suuret ikäluokat. Informaatioteknologia kehittyyy eksponenttiaallisesti, ei lineaarisesti.

Käyttäjän juhaisoaho kuva

Tornbjörn - kokemukset eivät tue tuota teoriaasi. Tekniikan kehittyminen ei sinällään auta mitään, koska kuten Kaisa Kansinekin totesi, ihmisten vaatimukset kasvavat samaan aikaan jatkuvasti. Ei meillä olisi mitään huolia talouden kanssa, jos olisimme tyytyneet vaikka 50 vuotta sitten vallinneeseen terveydenhuollon tasoon, tyytyisimme sen aikaiseen infrastruktuuriin emmekä olisi laajentaneet koulutusverkostoa nykyisiin mittoihin. Tosin samalla odotettavissa olevan elinaika olisi lyhyempi, lapsikuolleisuus suurempaa ja sivistystaso matalampi. Ja saman voi todeta viiden vuosikymmenen kuluttua tästä ajasta.

Viiden vuosikymmenen päästä (tietokoneiden laskentateho vähintään 1 000 000 000 000 000 kertaa suurempi kuin tällä hetkellä) olemme liittäneet itsemme jo virtuaalitodellisuuteen tavalla, joka mahdollistaa aika lailla kaikki tarpeet ja nautinnot. Voimme elää jokainen omassa haluamassamme virtuaalitodellisuudessa omaa fantasiaamme. Tämä ei toki pois sulje ihmisten välistä kommunikointia.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja